IHMEJUUSTOA JA IMPROVISOITUA HAMLETIA
Pääsin kerran maistamaan uskomatonta emmentaalia, eräs yliopistolainen mutta maalla, Uuraisilla päin, asuva mies tarjosi itse kypsytettyä emmentaalia. Ja paikoin se oli niin hyvää että sini- , puna- ja mustaleimojen sijaan sitä voi kutsua hopealeimaksi.
Jotenkin tämä tuli mieleen, kun olin perehtymässä kirjoitusimprovisaatioihin verkossa. Palasin tutuille Hamnet -esityksen sivuille, koska Shakespeare assosioituu minulla vanhaan juustoon tai toisinpäin.
Huomasin että Hamnet tekstiperformanssia esittäneillä irc -slangin virtuooseilla oli käytössään hyvät repertuaarit. Kirjoittaminen online ei ollutkaan täysin siinä tilanteessa suollettua tekstiä, vaan kirjoittajilla oli omat pravuurinsa ennalta valmiina, niin että sopivan hetken tullessa ne iskettiin repliikkinä esille. Spontaanit oivallukset tarvitsevat hieman apua ja ryyditystä, niin kuin pitääkin.
Mutta kerrotaan, että erään verkkoyhteyksen pätkimisen vuoksi epäonnistuneen Hamnet - performanssin lopussa eräs tuntematon virtuoosi otti tilan ja huipensi tapahtuneen täsmällisesti. Silloin ulkopuolinenilmoitti ottavansa Hamletin aseman:
*** RosenKRNZ is now known as Hamlet
- 2B !2B the question
- Welcome lobber... the perf is cancelled
- Whether tis nobler to the mind
- So pls keep me posted on retry huh Producerf?
- To suffer the splits and lags That net is hair to
- u bet Tis a logoffing devoutly to be wished wondering wheres everybody
- Hamlet:u hv definitely got the idea
To lag, to split No more ...
Kaveri yhdistää Hamletin –monologin - jossa kuningashuoneen kriisi muuttuu kuolemankaipuuksi - verkko-esityksen kriisiin.
To be, or not to be, that is the question:
Whether 'tis nobler in the mind to suffer The
slings and arrows of outrageous fortune Or to
take arms against a sea of troubles
And by opposing end them. To die: to sleep. No
more; and by a sleep to say we end
The heart-ache and the thousand natural shocks
That flesh is heir to; 'tis a consummation
Devoutly to be wish'd. To die: to sleep.
(Hamlet, Act III, Scene 1)
Mutta takaisin juustoon. Sen kaverin juusto oli herkullista vain paikoin, siinä oli paljon pilallisia osia. Hän toi kellarista vastenmielisen harmaan ja homepintaisen möykyn, heitti sen sivuun, haki uuden ja kuori sen. Sitten hän leikkasi homeisia isoja lohkoja pois, sanoi että käyttää ne kuorrutuksiin. Mutta tarjolle laitetut palat olivat ihmeellisiä ja täynnä makua.
"Itse kypsyttetty emmental ei ole tasalaatuista" hän sanoi, "mutta eipä ole kaupan mustaleima enää kelvannut."
Myöntelen, kunnon mustaleima on menettäyt sielunsa viime vuosina. En usko että se johtuu vain suolan ja rasvan vähentämisestä. Hän väitti, että ongelma johtuu vain siitä että juustot eivät pääse kypsymään yli aikaisesti.
Niin, tämän kaverin harrastus on yksinkertainen. Hän ostaa kaupasta halvinta emmentaalia tarjouksista, putsaa ja hieman suolaa niitä, sekä rakentaa uudet kuoret kynttilän talista, kypsyttää niitä kellarissaan vuodenverran ennen kuin ottaa esille.
Pääsin kerran maistamaan uskomatonta emmentaalia, eräs yliopistolainen mutta maalla, Uuraisilla päin, asuva mies tarjosi itse kypsytettyä emmentaalia. Ja paikoin se oli niin hyvää että sini- , puna- ja mustaleimojen sijaan sitä voi kutsua hopealeimaksi.
Jotenkin tämä tuli mieleen, kun olin perehtymässä kirjoitusimprovisaatioihin verkossa. Palasin tutuille Hamnet -esityksen sivuille, koska Shakespeare assosioituu minulla vanhaan juustoon tai toisinpäin.
Huomasin että Hamnet tekstiperformanssia esittäneillä irc -slangin virtuooseilla oli käytössään hyvät repertuaarit. Kirjoittaminen online ei ollutkaan täysin siinä tilanteessa suollettua tekstiä, vaan kirjoittajilla oli omat pravuurinsa ennalta valmiina, niin että sopivan hetken tullessa ne iskettiin repliikkinä esille. Spontaanit oivallukset tarvitsevat hieman apua ja ryyditystä, niin kuin pitääkin.
Mutta kerrotaan, että erään verkkoyhteyksen pätkimisen vuoksi epäonnistuneen Hamnet - performanssin lopussa eräs tuntematon virtuoosi otti tilan ja huipensi tapahtuneen täsmällisesti. Silloin ulkopuolinen
*** RosenKRNZ is now known as Hamlet
- Hamlet:u hv definitely got the idea
To lag, to split No more ...
Kaveri yhdistää Hamletin –monologin - jossa kuningashuoneen kriisi muuttuu kuolemankaipuuksi - verkko-esityksen kriisiin.
To be, or not to be, that is the question:
Whether 'tis nobler in the mind to suffer The
slings and arrows of outrageous fortune Or to
take arms against a sea of troubles
And by opposing end them. To die: to sleep. No
more; and by a sleep to say we end
The heart-ache and the thousand natural shocks
That flesh is heir to; 'tis a consummation
Devoutly to be wish'd. To die: to sleep.
(Hamlet, Act III, Scene 1)
Mutta takaisin juustoon. Sen kaverin juusto oli herkullista vain paikoin, siinä oli paljon pilallisia osia. Hän toi kellarista vastenmielisen harmaan ja homepintaisen möykyn, heitti sen sivuun, haki uuden ja kuori sen. Sitten hän leikkasi homeisia isoja lohkoja pois, sanoi että käyttää ne kuorrutuksiin. Mutta tarjolle laitetut palat olivat ihmeellisiä ja täynnä makua.
"Itse kypsyttetty emmental ei ole tasalaatuista" hän sanoi, "mutta eipä ole kaupan mustaleima enää kelvannut."
Myöntelen, kunnon mustaleima on menettäyt sielunsa viime vuosina. En usko että se johtuu vain suolan ja rasvan vähentämisestä. Hän väitti, että ongelma johtuu vain siitä että juustot eivät pääse kypsymään yli aikaisesti.
Niin, tämän kaverin harrastus on yksinkertainen. Hän ostaa kaupasta halvinta emmentaalia tarjouksista, putsaa ja hieman suolaa niitä, sekä rakentaa uudet kuoret kynttilän talista, kypsyttää niitä kellarissaan vuodenverran ennen kuin ottaa esille.
posted by Risto at sunnuntaina, maaliskuuta 05, 2006
