NÄPPISTUNTUMAA VAILLA

"Muuttuu soutaja käsivarsiksi, käsivarret kämmeniksi,
kämmenet airoiksi, airot joeksi, joki virtaa."
(Haavikko: Kaksikymmentä ja yksi)

Käteni ovat kirjoittamisesta kipeät, tulehtuneet. Muuten sitä ei huomaisikaan kuinka kirjoittaminen on käsistä riippuvaista tai toisinpäin - riipuin kaksin käsin kiinni kirjoituksessa kunnes irtosin.

Kaikki tapahtui huomaamatta, en syyttäisi siitä näppistä - vaikka siitä se johtuikin. Jos jollakin käden jatkeella on taipumus psykosomaattiseen oireiluun, niin näppiksellä. Hyvinä päivinä se on huomaamaton ja huonoina päivinä se ei hyväksy mitään, ei minun välilyöntejäni eikä pilkkujani. Ei kaikkia kirjaimiakaan.

Molemmat kyynärvarret, nuo kirjoittamisen vipuset, olivat alkaneet hakata kirjaimia hartiavoimin. Käsissä alkoi tuntua samalta kuin tuossa Haavikon säkeistössä, mutta päinvastoin.

Kädet paranivat kun tein niin kuin säkeissä sanottiin - veden ja airojen avulla. Ja kannattaako sitä edes tehdä tarkkaa eroa siitä missä kädet loppuvat ja airot alkavat. Kun tällaisina hellepäivinä ui ja soutaa vuorotellen, ne sekoittuvat veteen, airoilla voi tuntea veden lämpötilan ja vesi parantaa.