UNELMA LEHDESTÄ JOKA AVAUTUU KUIN FRESKO
Selailin Carnival on the page, tutkimusta 1830 -luvulta ja painotuotteiden karnevaalimaisista alkuajoista (Isabelle Lehuu, löytzz eLibrarysta yliopistojen koneilta). Seuraava sitaatti sai minut unelmoimaan niin suuresta lehdestä, että sen aukeaman levittämiseen ei kaksi ihmistä riittäisi:
"Big Papers
There is a mania in the United States for papers of gigantic dimensions. It is said that one of our mammuth dailies is still to be enlargened to an unheard-of extent, to that it will require two boys, at least, to hold it for perusal !
New York Mirror, May 23.1835 "
Kuvittelen loikoilevani puutarhassa, on vappuaatto, ja kolmen hengen teatteriseurue avaa minulle lehden aukeamaksi, joka avautuu kuin fresko taivasta vasten. Lehden lukemistapa poikkeaisi täysin nykyisestä. Valtava aukeama muodostaisi yhden - kuvitetun - tarinan joka kuvailisi millainen oli eilinen päivä, kuinka maailma eteni aamusta iltaan. Hieman kuin luomiskertomus raamatullisessa kertomuksessa. Kuin Siktuksen kappelin kattomaalausta minä lukisin päivän aukeamaa.
(En spekuloi tässä miksi juuri "päivän aukeama" levittäisi minulle näkymän olemiseen, eikä pelkkiä selattavia yksityiskohtia päivän uutisvirrasta. )
Nyt tosin näen silmieni edessä päivän Hesarissa olleen kuvan Ilkka Juhani Takalo-Eskolan performansista, jossa hänen yllään on kirjoitettu lakana. Juuri noin lehti pitäisikin esittää, ei niin että lukija on kädet leveällä - vaan lehti itse levittää kätensä ja avautuu lukijalle.
Selailin Carnival on the page, tutkimusta 1830 -luvulta ja painotuotteiden karnevaalimaisista alkuajoista (Isabelle Lehuu, löytzz eLibrarysta yliopistojen koneilta). Seuraava sitaatti sai minut unelmoimaan niin suuresta lehdestä, että sen aukeaman levittämiseen ei kaksi ihmistä riittäisi:
"Big Papers
There is a mania in the United States for papers of gigantic dimensions. It is said that one of our mammuth dailies is still to be enlargened to an unheard-of extent, to that it will require two boys, at least, to hold it for perusal !
New York Mirror, May 23.1835 "
Kuvittelen loikoilevani puutarhassa, on vappuaatto, ja kolmen hengen teatteriseurue avaa minulle lehden aukeamaksi, joka avautuu kuin fresko taivasta vasten. Lehden lukemistapa poikkeaisi täysin nykyisestä. Valtava aukeama muodostaisi yhden - kuvitetun - tarinan joka kuvailisi millainen oli eilinen päivä, kuinka maailma eteni aamusta iltaan. Hieman kuin luomiskertomus raamatullisessa kertomuksessa. Kuin Siktuksen kappelin kattomaalausta minä lukisin päivän aukeamaa.
(En spekuloi tässä miksi juuri "päivän aukeama" levittäisi minulle näkymän olemiseen, eikä pelkkiä selattavia yksityiskohtia päivän uutisvirrasta. )
Nyt tosin näen silmieni edessä päivän Hesarissa olleen kuvan Ilkka Juhani Takalo-Eskolan performansista, jossa hänen yllään on kirjoitettu lakana. Juuri noin lehti pitäisikin esittää, ei niin että lukija on kädet leveällä - vaan lehti itse levittää kätensä ja avautuu lukijalle.
posted by Risto at lauantaina, huhtikuuta 29, 2006
