SIEMENTEN LEVIÄMINEN KOMMUNIKAATIOYHTEISKUNNASSA

Puutarha.netissä vaihdetaan siemeniä sillä periaatteella, että muhkea siemenkirje kiertää listan mukaan ja yhtä monta pussia tulee laittaa kuin ottaakin. Mieleisiä siemeniä otetaan ja omasta puutarhasta poimittuja siemeniä laitetaan kirjeeseen.

Siemenet ovat näemmä sopeutuneet uudella tavalla tähän verkottuneeseen yhteiskuntaan - ja siemen leviää kauemmas kuin tuuli jaksaisi sen heittää.

Minäkin olen keräillyt siemeniä, paitsi omista ja tuttavien pihoista, myös Jyväskylän kampukselta ja puistoista. On tuntunut mukavalta kun tutkijan arkistoissani on myös siementen osasto. Ne ovat samanlaisissa kirjekuorissa kuin valokopiot ja artikkelit. Nuo arkistot eivät tunnu tylsiltä, tallessa minulla on vain friikkiaineistoani: Kirjallisuus ja eläimet kortistossa on jänis, korppi ja karhu erityisasemassa. Kirjallisuus ja tähtitaivas laatikossa on tekstiotteita. Kirjallisuus ja ruoka taitaa olla kaikkein laajin arkistoni, mutta arkistokaapistani löytyy myös katolisia legendoja sekä pieni valikoima kotieläimiä. Ja samassa kaapissa on kirjekuoriin kerättyjä siemeniä: punaisen marjan näköistä parsan siementä, erilaisia kurpitsan siemeniä, tavallista ja köynnöskrassia, ketunhäntää joka ei kiinnosta, ritarikannusta, tilliä, pinaattia ja uusin näyttää olevan basilika jossa oli chilimäinen kirpeys.

Tunnen siis itse olevani esimerkki siitä kuinka siemenet leviävät tietoyhteiskunnassa ja tunkeutuvat arkistoituneen tiedon väleihin.

Siemenet leviävät nykyään lukemattomilla uusilla tavoilla. Ne hyödyntävät postilaitosta ja nettiä, käyttävät julkisuutta. Siksi olen erityisen iloinen siitä, että siemenet ovat hyväksyneet lymypaikakseen myös tällaisen sekopäisen tutkijatyypin hämäräperäiset arkistot.